Virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet

Viime vuosikymmenten aikana tapahtunut teknologinen kehitys on tuonut käyttöömme sellaisia sovelluksia, joista aiemmin emme osanneet haaveillakaan. Eräs tällaisista uutuuksista on virtuaalitodellisuus, jonka hyödyntäminen on jo arkipäivää monissa sovelluksissa. Tässä artikkelissa kerromme virtuaalitodellisuuden sovelluksista ja potentiaalisista tulevaisuuden käyttökohteista.

Mikä virtuaalitodellisuus on?

Virtuaalitodellisuudesta (engl. virtual reality) käytetään suomeksi myös nimiä tekotodellisuus, keinotodellisuus ja lumetodellisuus. Nimensä mukaisesti virtuaalinen todellisuus luodaan tietokoneen avulla, ja se perustuu siihen, että ihminen havaitsee tietokoneen luomat aistimukset todentuntuisesti. Useimmat virtuaalitodellisuusympäristöt pyrkivät luomaan näköhavaintoon perustuvan visuaalisen ulottuvuuden, mutta joissakin sovelluksissa käytetään myös muita aisteja, kuten kuuloa ja tuntoa.

Virtuaalitodellisuutta voi päästä kokemaan esimerkiksi erityisten päähän puettavien virtuaalitodellisuuslasien avulla. Laseja käytetään laajasti jo nyt monissa peleissä, mutta myös muutkin alat, kuten matkailusektori, voivat hyötyä lasien käytöstä markkinointitarkoituksissa. Tunnettuja käytössä olevia virtuaalilaseja ovat tällä hetkellä Oculus Rift, HTC Vive, PlayStation VR ja Samsung Gear VR. Apple on tuomassa lähivuosina markkinoille omat virtuaalilasinsa, joten myös sen käyttäjät pääsevät nauttimaan virtuaalimaailmojen tunnelmista. Todennäköisesti lasit ovat yhteensopivia myös nyt käytössä olevien laitteiden kanssa, joten jos näet jossakin myydään ipad -ilmoituksen, voit ostaa laitteen virtuaalitodellisuuskäyttöön.

Virtuaalitodellisuuslasit mahdollistavat niin sanotun immersion eli uppoutumisen virtuaalitodellisuuteen. Lasien lisälaitteena käytetään hyvin usein liikeohjaimia, joiden avulla lasien käyttäjä voi käyttää myös käsiään virtuaalisessa todellisuudessa. Tyypillisesti VR-lasit tarvitsevat toimiakseen joko pelikonsolin tai riittävän tehokkaan tietokoneen. Joitakin VR-laseja voi käyttää myös älypuhelimen kanssa, mutta tällöin lasien suorituskyky on yleensä rajatumpi ja lasit ovat halvempia. Myös heikompi akkukesto vaivaa vielä puhelimen kanssa käytettäviä VR-laseja.

Nykyisiä sovelluskohteita

On ilmiselvää, että monien pelien pelaaminen siirtyy aivan uuteen ulottuvuuteen virtuaalitodellisuuden avulla. Todentuntuiset maailmat ja monia aisteja hyödyntävät efektit tekevät pelikokemuksesta aivan uudenlaisen. Virtuaalitodellisuutta hyödynnetään tällä hetkellä myös rakennussuunnittelussa, sisustuksessa ja arkkitehtuurissa. Myös virtuaalinen matkailu on nousussa, ja odotettavissa on kasvua myös sille sektorille lähivuosien aikana.

Virtuaalitodellisuudessa katselija siirtyy kokonaan virtuaaliseen maailmaan. Vaikka teknologinen kehitys on huimaa ja kehityksen myötä myös virtuaalilasit ovat pian kaikkien kuluttajien ulottuvilla, ei laseja hyödyntävä virtuaalinen todellisuus välttämättä laajene kaikille elämän osa-alueille. Onkin ennustettu, että virtuaalitodellisuutta yleisempi sovellus on niin sanottu lisätty todellisuus, jossa katselijan näkyville tulee vain valittuja virtuaalisia elementtejä, jotka luodaan hologrammien avulla. Käytännössä lisätty todellisuus on jo käytössä esimerkiksi joidenkin huonekaluliikkeiden kuvastoissa, joista lukija voi sopivan sovelluksen avulla saada näkyvilleen kolmiulotteisen kuvan ko. huonekalusta. Tämä helpottaa huonekalujen oston suunnittelua juuri oman kodin tarpeisiin.

Tulevaisuudennäkymät

Vaikka pelimaailma on pääasiassa viihdekäyttöä, voidaan virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta hyödyntää laajasti myös lääketieteessä. Virtuaalitodellisuuden avulla voitaisiin esimerkiksi kuntouttaa potilaita suunnittelemalla yksilöllisiä virtuaaliympäristöjä, joissa on kullekin henkilölle räätälöityjä toimintoja. Myös urheilussa virtuaalitodellisuuden avulla voidaan tehostaa harjoittelua psyykkisen valmennuksen ohella. Virtuaalilaseihin yhdistettävän puheohjauksen ja silmänliikkeiden tunnistamisen avulla voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti korvata jopa tietokoneen näyttöjä, jolloin yksittäisten työntekijöiden työn tehokkuus voisi parantua.

Hinta on yksittäisistä rajoitteista ehkä suurin. On myös tärkeää tiedostaa, että kaikki ihmiset, erityisesti migreenistä kärsivät, eivät pysty työskentelemään virtuaalilaseilla tai yleensäkään pitkiä aikoja näyttöjen ääressä.