Todellisuus ja tarut ovat aina kiinnostaneet ja kiehtoneet ihmistä. Jo pienestä pitäen lapsikin katselee maailmaa ja väsymättä miettii, mikä on totta ja mikä vain vaikuttaa olevan. Katoaako ihminen kun menee esteen taakse, vaiko onko vain piilossa. Kiehtova asetelma saa ihmisen nauramaan. Vitsit, teatterilavat, tarinankertojat, sadut ja teoriat, kaikki yhdistelevät totta ja tarua sellaisessa vimmalla, että tuloksena on aivan uusi virtuaalinen todellisuus jok
a hämmentää todentuntuisuudellaan mutta kuitenkin panee ihmisen miettimään: josko sittenkään.
Teknisen kehityksen myötä aistien huiputtamisesta on tullut uudenlainen taitolaji. Siinä missä entinen tarinankertoja joutui tosissaan yrittämään, että kokonaisuus on uskottava ja ettei katsojat vahingossakaan katso sinne minne ei pitäisi, voi modernin virtuaalitodellisuuden vetää ihmisten silmille ja korville kuin tuosta vaan. Kätevät kiikariparit päähän ja kuulokkeet korville, ja johan alkaa maisemat avautumaan. Jos ei pidä tiukasti penkistä kiinni, voi olla että alkaa heikompia huimaamaan kun maisemat kääntyy ympäri ämpäri.
Todellisuuden määrittäminen ja sen olemisen puitteet ovat yhtälailla aina kiinnostaneet vallanpitäjiä. Mikä olisikaan parempi alistamisen käsikassara kuin sateen tekemisen lisäksi kyky määrittää miten asiat on ja kehittyy. Ja vielä, mikä on totta ja mikä tarua. Kuten maailmassa yleensäkin, todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää ja faktat sekoittuvat sattumina kiehtovaan fiktioliemeen. Virtuaalitodellisuus on enemmänkin kuin vain katselulaitteita ja kuulokkeita; virtuaalitodellisuus tutkii myös vallanpidon välineitä ja symboleita.
Viihdettä ja villejäkin tilanteita
Virtuaalitodellisuus voi kuitenkin olla myös vapaampaa hauskanpitoa varten. Kuten teatterikin viihdyttää ja vitsit saa nauramaan, virtuaalitodellisuus karun taustavärinsä lisäksi tarjoaa myös paljon mukavaa ajanvietettä.
Mikä olisikaan kiehtovampi tapa viettää sadepäiviä kuin seikkailla ihmeellisten pelien maisemissa, kamppailla tosissaan tai vain katsella miten asioita tapahtuu ja luonnossa eletään.
Syvyysilluusion aikaansaaminen kuulostaa helpommalta kuin mitä se onkaan. Laitteita hankkiessa kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota illuusion todenmukaisuuteen, mutta myös laitteiden suorituskestävyyteen. Kalossit silmillä saattaa alkumetreillä tuntua keveiltä ja lähes huomaamattomilta, mutta kun pelirupeama venyy tuntien mittaiseksi voi paikat puutua yllättävänkin nopeasti ja paineentunne herkkien kasvolihasten ympärillä muodostua siinä määrin tukalaksi että mielikuva kolmiulotteisuudesta haihtuu tai ainakin vähenee.
Illuusio globaalista kybertilasta
Tämän päivän kuumin virtuaalitodellisuusilmiö on eittämättä globaali kybertila, sen turvallisuus ja erilaiset lieveilmiöt ja määritteet. Kybertila, jossa yhdistyy kiehtovalla tavalla todellisuus ja epätosi ulottaa itsensä ympäri maailman. Näppäimistöt ja skriinit muodostavat modernin vallan symbolit ja kehykset, joiden ääreen ihmiset asettuvat lähes jokaisessa kodissa ja toimistoilla. Työnteko, viestintä, seksi ja sosiaaliset suhteet, kaikki ovat peittyneet läppärien ja tietoverkkojen taakse.
Samaan aikaan eri tahot taistelevat villisti siitä kuka kybertilassa määrää ja sanelee säännöt. Kuka tarjoaa turvaa ja pitää ihmiset aisoissa. Globaali kybertila näyttää tarjoavan virtuaalisen yhteisön – mutta onko se kuvitelma vain? Onko kybertilasta, virtuaalisesta todellisuudesta aidoksi ja kestäväksi identiteetiksi, jolla on rajat ja rituaalit?
Virtuaalitodellisuudet ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen ja robottilennokit jo hoitaa taistelemisenkin pelkkien ennusteiden, profiilien ja käyttäytymismallien tarkkailun perusteella. Virtuaalitodellisuudet tulevat siis olemaan toisaalta teknisen kehityksen kannalta ihmisten kiinnostuksen kohde, että kuinka aisteja saadaan sumutettua ja liikeratoja mallinnettua. Mutta saman aikaisesti virtuaalitodellisuudet luovat uusia toimintaympäristöjä joista virtuaalisuus on kaukana.
Todellisuus on tosijuttu ja virtuaalinen pysyy mielikuvan tasolla, silti virtuaalitodellisuudesta jää usein huomaamatta sen paradoksinen luonne. Ehkä moni uskoo siihen niin kovasti, että jalat irtoaa maasta.
